Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 (linkki englanniksi) sisältää toimintasuunnitelman ihmisten, planeetan ja hyvinvoinnin edistämiseksi, 17 kestävän kehityksen tavoitetta (linkki englanniksi) ja 169 tavoitetta. Syyskuussa 2015 tapahtuneesta julkaisusta lähtien kestävän kehityksen tavoitteet ovat tarjonneet yhteisiä tavoitteita kansainvälisellä, eurooppalaisella ja kansallisella tasolla. Nämä yhteiset tavoitteet perustuvat muihin kansainvälisiin sopimuksiin ja yleissopimuksiin tai heijastuvat niissä:

• Yhdistyneiden kansakuntien Pariisin sopimuksen (linkki englanniksi) "tavoitteena on vahvistaa maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen uhkaan vastaamiseksi kestävän kehityksen ja köyhyyden poistamiseen tähtäävien toimien yhteydessä". Siinä asetetaan tavoitteeksi rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle 2 °C:een tai 1,5 °C:een esiteollisesta tasosta, mihin lähes kaikki valtiot ovat sitoutuneet.  
• Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (biodiversiteettisopimus, CBD) allekirjoittajat ovat "päättäneet säilyttää ja käyttää kestävästi biologista monimuotoisuutta nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi". 
• Århusin yleissopimus tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa. Näiden yleissopimusten ja sopimusten täytäntöönpano on sisällytetty eurooppalaiseen, kansalliseen ja alueelliseen politiikkaan.

Vastaavasti EU ilmoittaa Green Deal -ohjelmassaan että se pyrkii siihen, ettei kasvihuonekaasujen nettopäästöjä synny vuoteen 2050 mennessä, että talouskasvu irrotetaan resurssien käytöstä ja ettei ketään ihmistä tai paikkaa jätetä jälkeen. Siinä tunnustetaan, että "ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikkeneminen ovat uhka Euroopalle ja koko maailmalle". EU:n poliittiset sitoumukset EU:n tasolla koskevat ilmastotoimia, saastumisen poistamista, biologista monimuotoisuutta (linkki englanniksi), kestävää maataloutta, maataloutta ja biologista monimuotoisuutta (linkki englanniksi) sekä maatilalta ruokapöytään.

Siirtyminen agroekologisiin viljelyjärjestelmiin ja viljelykäytäntöihin tarjoaa mahdollisuuksia vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin, erityisesti ilmastonmuutokseen, biologisen monimuotoisuuden vähenemisen vähentämiseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. UNISECO-hankkeen tulokset tarjoavat uutta näyttöä siitä, miten agroekologialla voidaan saavuttaa useita kestävän kehityksen tavoitteita käsittelemällä ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä. Tulokset osoittavat, miten 15 tapaustutkimuksen (linkki englanniksi) maatalousjärjestelmien paikallisten toimijoiden kanssa työskennellen ja aluetason analyysin (linkki englanniksi) avulla voidaan edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kautta, luoda edellytyksiä biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen vähentämiselle, edistää kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja, parantaa koulutusta ja elinikäistä oppimista sekä lisätä tietoisuutta sosiaalisiin oikeuksiin kohdistuvista paineista.